Tästä lähtee jo toinen ensimmäinen blogitekstini - ensimmäinen ensimmänen häipyi jonnekin bittiavaruuteen tai minne lie. Teksti oli niin hyvässä flowssa tuotettua, että harmitus on suuren suuri kun tiedän, että vastaavanlaista flowta saan odottaa taas jonkin aikaa. Kaikki, jotka kirjoittelevat tietävät mitä tarkoitan. Joka tapauksessa sinnillä ja sisulla aloitan toisen ensimmäiseni uudelleen. Koska haluan.
Sweet home Lapland
Tämä blogi on perustettu, jättämään muistijäljet matkasta takaisin kotiin. Päätös palumuutosta on itänyt pitkään - kesäloman päätteeksi, elokuun alussa, se nuijittiin pöytään. Nyt! Lähes kolmekymmentä vuotta on vierähtänyt Oulussa. Se on riittävä määrä vuosia kenelle tahansa, joka viettää kaikki viikonloppua pitemmät vapaat jo muutenkin Rovaniemen pohjoispuolella.
Vuorotteluvapaan tarjoama kolmensadankuudenkymmenen päivän turvaverkko on viritetty. Sukulaiset pohjoisessa on hälyytetty tarkkailemaan ympäristöä - kaikki huomioidaan - kaikki työpaikat ja kaikki asunnot.
Vuorotteluvapaan virallinen aloituspäivä on 1. maaliskuuta 2016. Silloin viimeistään meillä on kuplamuovit kääritty, autot pakattu ja suunnaksi otettu Sodankylä. Pikku perhe matkalla sinne, missä on koti. Minne se koti lopulta tehdään jää vielä nähtäväksi, tässä vaiheessa meillä ei ole siitä hajuakaan. Jännää :)
Joko jouluksi uuteen kotiin
Etsitään pientä kotia. Ei keskustasta eikä älämölön keskeltä. Vähän syrjästä ja ihan tavallista. Meille riittävät terveet seinät, sauna ja keittopaikka. Kodin sielun tuomme tullessamme. Etsintä jatkuu - iltalukemisena tori.fi ja etuovi.com. Parhaassa tapauksessa saamme tehdä postille muuttoilmoituksen jo tulevana jouluna. Huonoimmassakin jo helmikuun aikana. IIKS!
Matka alkaa
Tästä se alkaa. Odotan vuorotteluvapaahakemuksen päätöstä. Lasken ansaittuja lomapäiviä ja mietin milloin aikaisintaan voisin astua ulos Yrttipellon Campukselta. Irtautua nykyisestä vain vapautuakseni uuteen lähtöön. Täytyy sanoa, että hemmetin hyvältä tuntuu jo nyt :)
If you dream, dream big!
